Mainos
On pakko mainostaa, ja suositella. Sain juuri luettua Tuukka Sandstömin kirjan Taksipuhetta. Kirja on täynnä "TÄH? HÄH? Aha! " -tilanteita, joihin me taksikuskit joudutaan. Nauroin maha kippurassa. Kaikkien, jotka tykkää kertoa, kuunnella tai lukea mitä kaikkea taksissa voi tapahtua, kannattaa lukea kirja. Oma suosikkini on mustekalajuttu.
Nastat
Rapisi siihen malliin vasempaan korvaan, että oli katsottava vierelle pysähtyvän auton renkaaseen. Ja kyllä siinä oli nastat. Joten ensimmäinen oma nastarengashavainto Helsingissä oli perjantaina 25.9.2009. Lehdet oli puissa vielä hyvin vihreitä ja yölläkin lämpötila oli yli +10 astetta C:ta.
Kuvia tien päältä, osa 5
Helsinki on todella tyhjä ihmisistä sunnuntaiaamuisin klo 05.00 ja 06.00 välillä.
Pohjoisesplanadi ja taustalla kauppatori.
Eteläranta on totaalisen tyhjä ihmisistä. Oikealla kauppahallin kuviollinen tiiliseinä.
Tuomiokirkko Senaatintorilla lyhtypylväiden ja ratikoiden ajolankojen kera.
Helsingin yliopisto ja Aleksanteri II:n patsas, jaloissaan Pax, Lux, Lex ja Labor. Vielä kun muistaisi mikä niistä on milläkin sivulla. Taksikuskinhan pitää tietää tällaisetkin jutut.
Unioninkatu, tyhjä. Jos ihmiset katoaisivat lopullisesti jostain syystä, niin tältä se näyttäisi katukuvassa. Jos huomaisi olevansa ainut eloonjäänyt, niin mitäköhän sitä tekisi ensimmäisenä?
Rautatientorilla on pari ihmistä, lokkeja ja roskaa.
Mäkelänkatu, tyhjä. Helsinkiin halutaan tietullit, koska täällä on liikaa autoja. Montako näette?
Unioninkatu vähän lähempää Senaatintoria, yliopiston keltaisia rakennuksia oikealla.
Tuomiokirkko Unioninkadun puolelta.
Hämeentie Kurvissa.
Hämeentiellä Kurvin jälkeen.
...patsaita...
...tai talojen seinäkoristeita...
Pohjoisesplanadi ja taustalla kauppatori.Aurinko nousee Katajanokan takaa. Joku vieraileva purjelaiva on kiinnittynyt kauppatorin laituriin.
Eteläranta on totaalisen tyhjä ihmisistä. Oikealla kauppahallin kuviollinen tiiliseinä.
Tuomiokirkko Senaatintorilla lyhtypylväiden ja ratikoiden ajolankojen kera.
Helsingin yliopisto ja Aleksanteri II:n patsas, jaloissaan Pax, Lux, Lex ja Labor. Vielä kun muistaisi mikä niistä on milläkin sivulla. Taksikuskinhan pitää tietää tällaisetkin jutut.Unioninkatu, tyhjä. Jos ihmiset katoaisivat lopullisesti jostain syystä, niin tältä se näyttäisi katukuvassa. Jos huomaisi olevansa ainut eloonjäänyt, niin mitäköhän sitä tekisi ensimmäisenä?
Rautatientorilla on pari ihmistä, lokkeja ja roskaa.
Mäkelänkatu, tyhjä. Helsinkiin halutaan tietullit, koska täällä on liikaa autoja. Montako näette?
Unioninkatu Yrjö-Koskisen kadun kohdalla.
Unioninkatu vähän lähempää Senaatintoria, yliopiston keltaisia rakennuksia oikealla.
Tuomiokirkko Unioninkadun puolelta.
Hämeentie edessä, oikealta käännytään Sturenkadulle.
Hämeentie Kurvissa.
Hämeentiellä Kurvin jälkeen.Hämeentie Lintulahdenkadun ja Kaikukadun väliltä.
Helsingissä riittää kuvattavaa. Kun väsyn kuvaamaan tuttuja tyhjiä katunäkymiä tai taksitolppien ympäristöä, niin siirryn kuvaamaan pienempiä yksityiskohtia, kuten...
...patsaita...
...tai talojen seinäkoristeita... ...joista löytyy aivan yllättäviä örkkejä.
Kuvia tien päältä, osa 4
NÄPS! NÄPS! Jälleen kuvia...
...hälytysajoneuvo kuvattu sivupeilin kautta, siksi se ajaa "väärällä" puolella tietä.
...jossain päin etelä-Sipoota tien viereen ilmestyi putkia ja sitten joku laitos. Jälkeenpäin sisäinen löytöretkeilijäni tarkisti kartasta missä tulikaan käytyä ja merkitsi Spjutsundin omaan karttaansa. Vuosien kuluttua voin tökätä sormellani karttaa, ja sanoa: "Mä olen käynnyt tuolla".
Nivelratikka. Näillä kuvilla ei ole mitään logista järjestystä. Enkä yritä niiden avulla kertoa tarinaa. Ne on lätkästy tänne mielivaltaisessa järjestyksessä. Miksi ottaa kuvia, jos ne jättäisi vain omalle kovalevylleen?
Duunatun fillarin omistaja ajelee tyypilliseen pyöräilijöiden tapaan, ilman kypärää ja väärällä puolella katua. Näitä matalalla liikkuvia pyöräilijöitä tulla tupsahtelee pimeinäkin aikoina vastaan, ja yhteistä niille on se, ettei kukaan niistä ole osannut asentaa pyöriinsä valoja.
Paikallinen erikoisuus, pub-ratikka eli Spårakoff, jolla voi ajaa kierroksen ja samalla nauttia tuopin olutta.
Neljännen linjan alku, alhaalla menee Hämeentie.
Porthaninkatu aamuhämärän aikaan.
Porthaninkatu menee talojen välistä ylös, ja poikittain menee Toinen linja. Ja vasempien talojen välistä nousee Siltasaarenkatu kävelykatuna. Kadunpätkä, jolta kuvan otin, on Porthaninrinne. En ole koskaan ajatellut, että mikä nimi tällä pätkällä on. Nyt tiedän senkin.
Eläintarhanlahden takana näkyy Finlandiatalon valkoinen marmorirakennus.
"Liisankadulla samassa talossa kuin Matti Makkosen ruumisarkkuliike..."
Liisankadun ja Snellmaninkadun kulmatalo ja vieressä kesän muotiasuun sonnustautunut naapuritalo.
Snellmaninkadun loppupätkä, ja päädyssä näkyy Siltavuorenpenkereen talo.
Suomen Pankki ja Johan Vilhelm Snellmanin patsas Snellmaninaukiolla Snellmaninkadun vieressä.
Säätytalon komea julkisivu Snellmaninkadulla. Missäköhän meni myöhemmin pieleen, kun alettiin rakentamaan vain "selkeitä" ja "puhdaslinjaisia" laatikkotaloja? Miksi ei enää koristella taloja kuten ennen? Monessako nykyrakennuksessa on patsaita seinillä?Kuvia tien päältä, osa 3
On taas tullut räpsittyä ja näpsittyä kuvia "työmatkoilta".
Itäkeskuksen kauppakeskuksen parkkitalo, Kehä I:ltä käännymässä Turunlinnantielle.
Kauppakeskus Sello Leppävaarassa Espoossa.
Vaasankatu Kalliossa.
Länsiväylän sillalta, ajaessa Espoon suuntaan, näkee hienon värisiä auringonlaskuja ja -nousuja, jotka värittävät Seurasaarenselän pintaa. Kuva on otettu toiseen suuntaan, eli keskustaan ajettaessa, jolloin kaiken maailman kaiteet pilaa näkymät.
Aamunkajo Soukanniemessä, Espoossa. Teki mieli hypätä pilviin uimaan.
Väriä yössä.
Eräs asiakas tykkäsi tästä huputetusta kellotornista enemmän kuin alkuperäisestä, jonka kuva näkyy peitteessä. Makuja on monia.
UFO!
Säästöpankinranta Eläintarhanlahden rannalla.
Yksi pallo lensi yli.
Iso Omena Espoon Matinkylässä Länsiväylältä, eli Länkkäriltä eli Länäriltä, kuvattuna.
Yksi useista hiekkateiden mutkista, tällä kertaa Espoossa. Jotenkin joillakin asiakkailla on sellainen harhaluulo, että me helsinkiläiset taksit ajettaisiin vain Helsingin keskustassa, ja pelkästään päällystetyillä teillä.
Ulkomaalainen purjevene Ruoholahdenrannassa vierellään muutama Olo n:o 22 -taideteoksen teräspalloista.
Pornaisissa Jokimäen kohdalla Helsingintie ylitti Mustijoen, josta nousi usvaa valoisana kesäyönä.
Itäkeskuksen kauppakeskuksen parkkitalo, Kehä I:ltä käännymässä Turunlinnantielle.
Kauppakeskus Sello Leppävaarassa Espoossa.
Vaasankatu Kalliossa.
Länsiväylän sillalta, ajaessa Espoon suuntaan, näkee hienon värisiä auringonlaskuja ja -nousuja, jotka värittävät Seurasaarenselän pintaa. Kuva on otettu toiseen suuntaan, eli keskustaan ajettaessa, jolloin kaiken maailman kaiteet pilaa näkymät.
Aamunkajo Soukanniemessä, Espoossa. Teki mieli hypätä pilviin uimaan.
Väriä yössä.
Eräs asiakas tykkäsi tästä huputetusta kellotornista enemmän kuin alkuperäisestä, jonka kuva näkyy peitteessä. Makuja on monia.
UFO!
Säästöpankinranta Eläintarhanlahden rannalla.
Yksi pallo lensi yli.
Iso Omena Espoon Matinkylässä Länsiväylältä, eli Länkkäriltä eli Länäriltä, kuvattuna.
Yksi useista hiekkateiden mutkista, tällä kertaa Espoossa. Jotenkin joillakin asiakkailla on sellainen harhaluulo, että me helsinkiläiset taksit ajettaisiin vain Helsingin keskustassa, ja pelkästään päällystetyillä teillä.
Ulkomaalainen purjevene Ruoholahdenrannassa vierellään muutama Olo n:o 22 -taideteoksen teräspalloista.
Pornaisissa Jokimäen kohdalla Helsingintie ylitti Mustijoen, josta nousi usvaa valoisana kesäyönä.Pippuri
– Ajetaan Pippurintielle, sanoi asiakas.
– Ai sinne missä pippuri kasvaa?
– Sä olet varmaan 14:ta taksikuski, ku sanoo ton saman, kommentoi asiakas.
Me taksikuskit saadaan yhtenään kuulla vanhoja vitsejä. Nyt oli asiakkaan vuoro. Kerrankin toisten päin.
Pippuria kasvaa lähellä Upinniemen varuskunta-aluetta Kirkkonummella.
– Ai sinne missä pippuri kasvaa?
– Sä olet varmaan 14:ta taksikuski, ku sanoo ton saman, kommentoi asiakas.
Me taksikuskit saadaan yhtenään kuulla vanhoja vitsejä. Nyt oli asiakkaan vuoro. Kerrankin toisten päin.
Pippuria kasvaa lähellä Upinniemen varuskunta-aluetta Kirkkonummella.
Kuvia tolpilta, osa 3
Tolppakuvat jatkuvat. Lähdin lomille, joten muutaman seuraavan postauksen ajan tulee pelkkiä kuvasarjojen lisäosia. Aika tylsää, mutta ei oikein ole ollut intoa kirjoittaa.
Tolppa 37 Asema-aukio, eli Tunkio.
Tolppa 30 Pasilan asema.
Tolppa 79 Hartwall Areena. Britney Spears kävi keikalla Circuksensa kanssa.
Tolppa 8 Grand Marina, Katajanokalla.
Mikonkadun yöasema. Yöasemilla ei ole tolppanumeroa, mutta niillekin löytyy omat koodinsa, kun haluaa ilmoittaa siellä olevista asiakkaista. (902)
Tolppa 83 Pohjois-Haaga. Nyt ei sattunut olemaan yhtää kaupunkirusakkoa paikalla, mutta hyvin usein niitä näkee penkkien takana olevalla nurmikolla puputtamassa apilaa nassuunsa.
Tolppa 64 Itäkeskus.
Tolppa 60 Roihuvuori.
Tolppa 37 Asema-aukio, eli Tunkio.
Tolppa 30 Pasilan asema. 
Tolppa 79 Hartwall Areena. Britney Spears kävi keikalla Circuksensa kanssa. 
Tolppa 8 Grand Marina, Katajanokalla.Mikonkadun yöasema. Yöasemilla ei ole tolppanumeroa, mutta niillekin löytyy omat koodinsa, kun haluaa ilmoittaa siellä olevista asiakkaista. (902)
Tolppa 83 Pohjois-Haaga. Nyt ei sattunut olemaan yhtää kaupunkirusakkoa paikalla, mutta hyvin usein niitä näkee penkkien takana olevalla nurmikolla puputtamassa apilaa nassuunsa.Tolppa 64 Itäkeskus. Tolppa 85 Lassila. Mielestäni ympäristöltään ankein tolppa yöaikaan odottaa tilausta tai kävelyasiakasta.
Tolppa 41 Museokatu, Etelä-Töölöö.
Volvo
- Mikä auto tää on? kysyy vieressä istuva nuori mies.
- Volvo, sanon.
- Sehän lukee ratissa, huomauttaa nuori mies takapenkiltä, v niin kuin vasen ja o niin kuin oikea.
Auton ratissa on kilpi, jossa lukee Volvo. Joten siitä voi tarkistaa, että kummalla puolella se vasen tai oikea nyt olikaan. Edellyttää tietysti sen, että renkaat ovat suoraan eteenpäin luettaessa puoli.
Kuvia tien päältä, osa 2
Kuvasarja Kuvia tien päältä, vuorossa osa 2.
Lauttasaaren sillalta näkyy Salmisaaren uudet toimistorakennukset lähellä Länsiväylän siltaa.
Lauttasaarentien loppupäässä olevan mäen päältä näkyy Lauttasaaren vesitorni ilta-auringossa.
Mannerheimintien ja Eino Leinon kadun kulma.
Mannerheimintiellä kolmessa eri kohdassa, Tilkan mäessä, Kuusitien jälkeen ja Honkatien tuntumassa ajamassa kohti keskustaa. Edellä mainittujen puuteiden lisäksi läheltä on Jalavatie, Pihlajatie, Lehtikuusentie ja Mäntytie. Miksiköhän yhden (honka = mänty) puun mukaan on nimetty kaksi katua?
Kalliossa vasemmalla alkaa Kirstinkatu ja Castreninkatu kaartaa oikealle.
Huopalahdentie, jolle autot ovat kääntymässä Turun moottoritien loputtua oikealla. Edessä Munkkiniemi takana Munkkivuori ja vieressä vasemmalla Niemenmäki.
Paciuksenkaari Pikku Huopalahdessa.
Paciuksenkuja Pikku Huopalahdessa. Ja Paciushan, syntyjään saksalainen, sävelsi Maamme laulun, Suomen kansallislaulun.
Lauttasaaren sillalta näkyy Salmisaaren uudet toimistorakennukset lähellä Länsiväylän siltaa.
Lauttasaarentien loppupäässä olevan mäen päältä näkyy Lauttasaaren vesitorni ilta-auringossa.
Mannerheimintien ja Eino Leinon kadun kulma.
Mannerheimintiellä kolmessa eri kohdassa, Tilkan mäessä, Kuusitien jälkeen ja Honkatien tuntumassa ajamassa kohti keskustaa. Edellä mainittujen puuteiden lisäksi läheltä on Jalavatie, Pihlajatie, Lehtikuusentie ja Mäntytie. Miksiköhän yhden (honka = mänty) puun mukaan on nimetty kaksi katua?
Kalliossa vasemmalla alkaa Kirstinkatu ja Castreninkatu kaartaa oikealle.
Huopalahdentie, jolle autot ovat kääntymässä Turun moottoritien loputtua oikealla. Edessä Munkkiniemi takana Munkkivuori ja vieressä vasemmalla Niemenmäki. 
Paciuksenkaari Pikku Huopalahdessa.
Paciuksenkuja Pikku Huopalahdessa. Ja Paciushan, syntyjään saksalainen, sävelsi Maamme laulun, Suomen kansallislaulun.Pitkä taksimatka
”Pisin taksimatka minkä mä olen tehnyt, oli kun lähdettiin Helsingistä ja mentiin lautalla yli Tukholmaan”, aloitti kertomuksensa kyytiin istahtanut energinen eläkeläismies, ”josta ajettiin Örebron kautta Osloon. Sieltä me ajettiin Lillehammeriin. Tämä oli siis vuotta ennen kuin siellä oli olympialaiset. Lillehammerista me ajettiin Trondheimiin, ja sieltä tultiin Sundsvallin kautta takaisin Tukholmaan ja lautalla yli.” Olin pelkkänä korvana vuolaan puhetulvan täyttäessä auton.
”Kuka tuollaisen matkan maksoi?” ehdin kysyä puhetulvan välissä olleen millisekunnin tauon aikana.
”Valtio maksoi”, sanoi mies ja jatkoi, ”ensin oli tarkoitus lentää paikasta toiseen, mutta sitten keksittiin että otetaan taksi ja ajetaan sillä paikasta toiseen. Se maksaisi ihan saman verran kuin lentäminen paikasta toiseen. Meillä oli 8+1 tilataksi. Tämä oli niitä matkoja, kun voitiin sanoa töissä toisille: ”Olipa mukava reissu, kunpa olisitte voineet olla mukana”. Ja toiset sanoivat siihen sitten: ”Olisipa voitu olla mukana, olisi varmaan ollut mukavaa”. Miehen kertoessa lisää yksityiskohtia odottelin itse valojen vaihtumista ja katselin valmiiksi reittiä tietyömaan ohitse.
”Reissu kesti pari viikkoa. Perhe tuli siitä kateelliseksi. Piti sitten tehdä heidän kanssa maailman ympäri matka. Lennettiin ensin Pekingiin, ja sieltä Singaporeen. Seuraavaksi mentiin Uuteen-Seelantiin, jossa oltiin talvi. Meillä täällä oli talvi vasta alkamassa, kun siellä vastaavasti oli kevätkesä. Eli oltiin siellä paikallinen kesä. Sieltä jatkettiin lentokoneella Havaijille, jossa tehtiin vain pysähdys matkalla Los Angelesiin. Sieltä mentiin rannikkoa ylös Kanadan puolelle, ja tultiin Kanadan halki toiselle puolelle mannerta. Siinä vaiheessa lapset sanoivat, menkää kotia, me ollaan nähty teitä nyt tarpeeksi, ja kuultu riittävästi isän huonoa englantia.”
Kerrottuaan lisää lapsistaan mies jatkoi: ”Kävin juuri tapaamassa tuolla matkalla tapaamaamme amerikkalaispariskuntaa, jotka olivat käymässä 5 tuntia Suomessa, Itämerenristeilyllä. He opettivat, ettei pidä kerätä liikaa elämyksiä eikä tavaraa. Molemmista tulee ähky. Tärkeintä on luoda lukuisia hyviä ihmissuhteita ja pitää niistä huolta.”
Tämä taksimatka oli vain kolmen kilometrin pituinen, mutta senkin aikana ehti tehdä kierroksen Skandinaviassa ja matkustaa maailman ympäri, kun oli kunnon moottoriturpa kyydissä.
”Kuka tuollaisen matkan maksoi?” ehdin kysyä puhetulvan välissä olleen millisekunnin tauon aikana.
”Valtio maksoi”, sanoi mies ja jatkoi, ”ensin oli tarkoitus lentää paikasta toiseen, mutta sitten keksittiin että otetaan taksi ja ajetaan sillä paikasta toiseen. Se maksaisi ihan saman verran kuin lentäminen paikasta toiseen. Meillä oli 8+1 tilataksi. Tämä oli niitä matkoja, kun voitiin sanoa töissä toisille: ”Olipa mukava reissu, kunpa olisitte voineet olla mukana”. Ja toiset sanoivat siihen sitten: ”Olisipa voitu olla mukana, olisi varmaan ollut mukavaa”. Miehen kertoessa lisää yksityiskohtia odottelin itse valojen vaihtumista ja katselin valmiiksi reittiä tietyömaan ohitse.
”Reissu kesti pari viikkoa. Perhe tuli siitä kateelliseksi. Piti sitten tehdä heidän kanssa maailman ympäri matka. Lennettiin ensin Pekingiin, ja sieltä Singaporeen. Seuraavaksi mentiin Uuteen-Seelantiin, jossa oltiin talvi. Meillä täällä oli talvi vasta alkamassa, kun siellä vastaavasti oli kevätkesä. Eli oltiin siellä paikallinen kesä. Sieltä jatkettiin lentokoneella Havaijille, jossa tehtiin vain pysähdys matkalla Los Angelesiin. Sieltä mentiin rannikkoa ylös Kanadan puolelle, ja tultiin Kanadan halki toiselle puolelle mannerta. Siinä vaiheessa lapset sanoivat, menkää kotia, me ollaan nähty teitä nyt tarpeeksi, ja kuultu riittävästi isän huonoa englantia.”
Kerrottuaan lisää lapsistaan mies jatkoi: ”Kävin juuri tapaamassa tuolla matkalla tapaamaamme amerikkalaispariskuntaa, jotka olivat käymässä 5 tuntia Suomessa, Itämerenristeilyllä. He opettivat, ettei pidä kerätä liikaa elämyksiä eikä tavaraa. Molemmista tulee ähky. Tärkeintä on luoda lukuisia hyviä ihmissuhteita ja pitää niistä huolta.”
Tämä taksimatka oli vain kolmen kilometrin pituinen, mutta senkin aikana ehti tehdä kierroksen Skandinaviassa ja matkustaa maailman ympäri, kun oli kunnon moottoriturpa kyydissä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
